Herneenviljelyyn tarjolla täkyjä

Viljelijöille herne on erittäin harkinnanarvoinen viljelyvaihtoehto. A-Rehu haluaa korvata kokonaan soijan palkokasveilla.

Ilkka 19.2.2018 Arto Takalampi

 

Pohjalaisille viljelijöille tarjotaan nyt varteenotettavaa ja taloudellisesti houkuttelevaa vaihtoehtoa perinteiseen viljanviljelyyn. Atria-konserniin kuuluva rehuyhtiö A-Rehu haluaa lisätä ensi kesänä merkittävästi herneen sopimusviljelyalaa Koskenkorvan tehtaalleen nykyisestä.

Kyseessä on tyypillinen winwin-tilanne eli sekä viljelijät että rehuyhtiö hyötyvät herneen viljelyalan lisääntymisestä. Viljelijälle herneen hinta on rehuviljoja korkeampi, samoin viljelyn katetuotto. A-Rehu pystyy korvaamaan ulkomaista soijaa yhä enemmän kotimaisella, herneestä saatavalla valkuaisella. Yhtiön tavoitteena on soijattomuus.

A-Rehun viljanhankinnasta vastaava asiakkuuspäällikkö Taneli Marttila sanoo, että herne on tällä hetkellä ainoa viljelykasvi, jonka hinta on kiinnitetty ensi syksyksi 200 euroon tonnilta. Samaa hintaa A-Rehu maksaa herneestä tälläkin hetkellä.

Myös katetuotto eli kannattavuus on selvästi perinteistä rehuviljan viljelyä parempi keskisadoilla laskettuna.

– Katetuottolaskelmat osoittavat, että 2800 kilon hehtaarisadolla herneestä saatava katetuotto ilman työkustannuksia on peräti 820 euroa. Uusilla lajikkeilla sato voi olla selvästi tätä korkeampi ja seuraavana vuonna kate paranee oman siemenen käytöllä, hän sanoo.

Huomionarvoista on, että katetuotto pysyy tukien ansiosta yli 350 eurossa, vaikka koko sato jäisikin peltoon. A-Rehu tarvitsee hernettä vähintään 10 miljoonaa kiloa vuodessa, mielellään 25 miljoonaakin kiloa. Viime vuonna hernetuotanto romahti hankalan kauden vuoksi koko maassa 9 miljoonaan kiloon, ja A-Rehukin sai vain 3 miljoonaa kiloa.

– Sellaista hernemäärää ei vielä Suomessa pystytä tuottamaan, mitä A-Rehu ei Koskenkorvalla pystyisi käyttämään. Jos viime vuonna olisi tuotettu se 25 miljoonaa kiloa, sekin olisi saatu heittämällä sisään, Marttila kuvaa hernetarvetta.

Maksamansa herneen hyvän hinnan lisäksi rehuyhtiö kannustaa herneenviljelyyn tarjoamalla edullista siementä.

– Näillä taloudellisilla eduilla haluamme saada herneenviljelyyn tuulta alle, Marttila kuvaa.

A-Rehu pystyisi korvaamaan ohravalkuaisrehun lisäksi herneellä ja härkäpavulla kokonaan ulkomaisen soijan käytön, jos niitä vain saisi eli viljeltäisiin riittävästi tehdasta ympäröivässä maakunnassa.

Soijaa tuodaan vuosittain Suomeen pääosin rehukäyttöön 180 miljoonaa kiloa. Soijan rehukäyttö on kuitenkin vähentynyt ja vähenee jyrkästi koko ajan. Atria-ketjussa soijan käyttö ruokinnassa on painettu minimiin. Viime vuonna nautarehuissa siirryttiin kokonaan soijattomuuteen.

Myös käytännössä kaikki Atria-sikaketjun Perhetilat eli ne tilat, joiden nimi esiintyy kauppapakkauksissa, ovat soijattomia ja niiden ruokinta perustuu täysin kotimaiseen valkuaiseen.

– Tavoitteena on korvata sikaketjussa tuontisoija kokonaan kotimaisella valkuaislähteellä. Sama koskee siipikarjaa, jossa on jo vähennetty soijaa merkittävästi hernettä lisäten. Jonain päivänä siipikarjaketju on täysin kotimaisella valkuaisella liikkeellä, Marttila sanoo.

Härkäpapua A-Rehu ostaa ja käyttää herneen rinnalla nykyisen tarpeen mukaan eli kuusi miljoonaa kiloa vuodessa. Härkäpapua A-Rehu ei lisää ennen kuin käytössä ovat 3-4 vuoden kuluttua uudet, haitta-aineettomat lajikkeet, jotka lisäävät niiden käyttömahdollisuuksia.

– Silloin niitä pystytään käyttämään myös siipikarjanrehuissa toisin kuin nykyisiä lajikkeita, Marttila sanoo. Hän ennustaa, että uusien lajikkeiden tultua markkinoille härkäpavun viljely ja käyttö räjähtävät. Uudet lajikkeet ovat lisäksi viljelyvarmempia.

Härkäpapua käytetään nykyisellään valkuaislähteenä sika- ja nautarehuseoksissa vain noin 10–15 prosenttia. Haitta-aineettomia lajikkeita on jo Tanskassa ja Saksassa, mutta pitkän kasvuajan vuoksi ne eivät sovellu edes Etelä-Suomeen. Jalostuksella haetaankin nyt lyhyempää kasvuaikaa.

Artikkeli on julkaistu keskiviikkona, 28. helmikuuta, 2018.